Maanantai alkoi veljeni kanssa Nyckelvikenissä aurinkoisessa kevätsäässä.
Juhannussalko koristelemattomana
Meri!
Nyckelvikenin puutarhaa ja herraskartanoa.
Jo heti ekoista viikoista saakka olin ihmetellyt, kun Nacka Strandista löytyi Fazerin lounasravintola. Niinpä päätimme veljen kanssa testata paikan. Lounas maksoi 100kr ja oli erittäin monipuolinen. Kuvassa alkuruoka, joka sinällänsä olisi riittänyt jo ateriaksi: sienikeitto, vesimelonilime-"shotti" ja "salaattilautanen". Pääruokana oli mm. uunimakkaraa.
Lounaan jälkeen suuntasimme pikkulautalla Nacka Strandista Östermalmille.
Noin läheltä ne risteilyalukset menevät.
Näkymää paatista
Seuraavaksi halusimme testata Tukholman parasta jäätelöpaikkaa. Googlen vinkkien avulla päädyimme siis Östermalmille Stockholms glass-& pastahusiin, jonka seljankukkajäätelö oli taivaallista. Ja sitä oli paljon!
Östermalm
Parasta!
Kukkasissa ei Tukholma säästele
Östermalmilta kävelimme rautatieasemalle veljeni kanssa ja juttelimme mm. siitä, mitä eroja olemme huomanneet ruotsalaisten ja suomalaisten välillä: Lopputulema oli tyylikkyys ja lämpö.
Tiistaina tuttuun tapaan syömään ulos Satun kanssa - mitäs muutakaan kuin aasialaista ruokaa!
Vaikka Tiger Sushi& Tapas oli paikkana pieni, annos ei ollut. :)
Ja sitten kävelyä Kungsbronilla
Siellä oli jotkut bileet. Ei kuokittu.
Illan vietimme Maskineriet-pubissa, jossa uudehkot artistit esiintyivät. Tapahtuma oli ilmainen ja pubi sijaitsi ydinkeskustassa.
Tunnelmia täydestä pubista
Illan paras esiintyjä Emma Essinger, jonka esiintymisen jälkeen päätimme lähteä.
Keskiviikkona kävin ostoksilla Nacka Forumissa, piti varustautua tulevaan viikonloppuun. Illalla leffailin Satun luona Sundbybergissä.
Stadium ja H&M, näillä tuotteilla pitäis pärjätä!
Kyllä se Ruotsissakin joskus sataa!
Leffailuun kuuluu myös herkuttelu :)
Mums Mums Måns oli telkkarissa!
Torstaina meillä oli luento "Reconstructing Queers of Color", värillisen queerin rakentaminen. Queer kuuluu osaksi naistutkimusta, sillä viitataan nimenomaan seksuaalivähemmistöihin ja niihin liittyviin tabuihin. Päivän elokuva oli The Watermelon Woman, joka oli mockument eli fiktiivinen dokumentti. Leffa on raja-aitoja rikkova siinä mielessä, että sen päähenkilö on paitsi tummaihoinen, mutta myös lesbo. Kyseistä leffaa on käytetty usein elokuvatutkimuksensa.
Melko pitkä traileri jälleen alta katsottavissa:
Torstaina ilta jatkui Norrtullin O'Learryssa TSO:n järjestämässä kisakatsomossa, jossa lisäkseni olivat Satu, Inga ja Helmi kannustamassa - kuka milläkin tavalla.
Suomi-Venäjä jääkiekko-ottelu!
Meille oli varattu oma "katsomo" baarin alakerrasta. Yläkerrassa pelattiin samaan aikaan Ruotsi vs. jokin toinen maa, jolle Ruotsi hävisi. Suomihan hävisi pelin myös karvaasti:
Illan puheen/pettymyksen aihe. Samoin kuin polvitaklaus.
Viikonloppuni näytti kutakuinkin tältä:
Festarialue: neljä lavaa. Kärsdraget ja Kårsetten esiintyi Södra scenillä ja Stora Scenillä.
Suuntasin vihdoin ja viimein ensimmäistä kertaa Ruotsissa Tukholman ulkopuolelle, nimittäin Linköpingiin! Luvassa oli Student Orkestra Festival 2015 eli opiskelijaorkesterifestivaali, tuttavallisemmin SOF 2015. Kårsdraget maksoi matkan osittain, muttei tietenkään kaikkea. Kyseessä on suurin Pohjois-Euroopan korkeakouluopiskelijaorkestereiden festivaalit, joihin osallistuu noin 40 orkesteria, suurin osa ruotsalasia mutta muutama ulkomaalaisia. Myös Suomi oli edustettuna: SOSSU eli Savolaisen Osakunnan Soitannollinen Seura!
Kappaleet joita orkesterimme muuten esitti, tummennettuna ne joissa itse tanssin mukana:
Le vänner Le - perinteinen, ironinen ruotsalaislaulu, jossa meillä uniformun lisäksi punaiset höyhenpuuhkat
Fulla sjömän - valkoinen kauluspaita, liivi, mustat housut ja mustat kengät
The Chant
That's a Plenty
Runnin Ragged
Tico Tico - Espanjalaishenkinen tanssi, kaksi roolia: mies ja nainen. Naisilla leveät, runsas ja värikkäät hame ja valkoinen pusero. Miehillä mustat housut ja valkoinen kauluspaita.
Mr Zippy
Svej - violetti, pinkki tai turkoosi kietaisuhame, musta toppi ja hansikkaat, mustat korkkarit. Ei miehiä.
St Louis Blues
I left my heart i S.F. - trenssi-takki, alla mustat shortsit ja musta toppi, verkkosukkikset ja musta knalli. Ja mustat korkkarit, tietenkin.
Don't Sit under the Apple Tree
Ungersk Dans - musta, polvimittainen hame ja pitkähihainen, hiukan pitsinen löysä pusero, päässä huivi. "Miehillä" turkishattu, kauluspaita, mustat housut ja liivi.
Säffle/All that Jazz
Pasadena
Huom. Tanssiryhmässämme ei tuolloin ollut miehiä, joten naiset vetivät miestenkin roolin.
Tässä kuvasarjaa tapahtumista:
Tapasimme yliopistolla, jossa saimme kenties maailman parasra raparperipiirakkaa ennen lähtöä. Piirakka jaettiin ruotsalaisittain tasan kaikkien sitä haluavien kesken.
Kamoja hiukan kasaan
Meidän bussi, joka jaettiin PQ-orkesterin (PromenadorQuestern, Kuninkaallisen teknillisen korkeakoulun orkesteri ) kanssa.
Majotustilat näyttivät aluksi tältä
Eka päivä, sää helli ja porukkaa oli mukavasti. Takana Östra Scen.
Esterata, jossa kiipeilee tällä hetkellä Yoonha tanssiryhmästämme.
Ruokalipukkeet, joilla saimme ruokaa ja juomaa festareiden aikana.
PQ:n esitys Stora Scenillä, eli isoimmalla lavalla. Valitettavasti meidän orkesteri ei sillä esiintynyt.
Kyllä, näette oikein. Miehiä mekossa. Ja tämä on SOFissa ihan tavallista.
Södra scenin katsomo
Södra Scen
Kårsettenin tanssijoilla kuuluu olla punaiset huulet ja punaiset kynnet.
Majoituksessa kengät järjesteltiin näin.
Ilmapatjat, makuupussit, korvatulpat ja yömaski, ne kun omisti sai nukuttua rauhassa yön yli.
Kårsdragetin "edustusasu", näissä ei siis esiinnytty.
Södra Scenin takahuone. Tai siis teltta. Meillä on perjantaina kaksi esitystä, yksi klo 21 ja toinen 1.20. Tämä kuva otettu keskellä yötä tokan esiintymisemme välillä, juuri ennen seuraavaa tanssia, Swayta.
Västrä Scen
Lauantain missio: etsi bussi ja mene Linköpingin keskustaan, jossa SOFistan eli SOF kaupunginssa! Orkesterit siirtyivät viihdyttämään festarialueelta (jonne sisäänpääsy siis maksoi) kaupungin keskustaan puistoihin ja toreille.
Keskustan tori löydetty, esiintymisvaatteiden vaihto tapahtui kadulla. Touhu oli sen verran hektistä, että esiintymistilanteesta minulla ei valitettavasti ole kuvia.
Hauska kertomus tähän väliin: kyseisessä toriesiintymisessä ensin kenkäni jäi noin kolmeksi sekunniksi kiinni hameen helmaan. Ei mitään, esitys jatkui mitä nyt helma oli vähän huonosti. Loppupuolella kenkäni korko jäi jumiin kiveykseen kesken esityksen eikä irronnut! Joten minähän vedin tanssin loppuun asti ilman toista kenkään. Eräs huilistimme osoitti katseellanssa minulle ihmettelevää sympatiaansa kun käännyin askeltamaan viimeisiä askeleitani kohti orkesteria, selkä yleisöön päin. Jos emme muuten jääneet yleisölle mieleen niin minä ainakin varmistin sen!
Linköpingin kaduilla musisoivat muutkin.
Kårsdraget valmistautumassa kulkueeseen
Muutkin orkesterit viihdyttivät Linköpingin keskustassa
AF3 eli Alarmfase 3 on saksalainen yhtyte, joka erään orkesterimme jäsenemme mukaan "Soitaa yksinkertaisesti, mutta on silti yksi viihdyttävimpiä.
Kårsdraget odottamassa kulkueen alkamista.
Kulkueen idea jäi itsele hiukan epäselväksi, mutta ilmeisesti kyseessä opiskelijakulkue, joka muistuttaa suomalaista penkkariajelua. Kyseiset autot kilpailevat eri kategorioissa, mm. paras tekniikka. Ja tietysti, parhaat palkitaan.
Häpeilemätöntä lahjontaa! Myöhemmin lahjoitimme nämä popcornit muille.
Ovela viittaus sukellusveneeseen
Yksi mielestäni liian vähän esille nostetuista "jälkkäreistä" Ruotsissa: uunijuusto! Maitotilalta lähteneenä tuttua myös minulle, mutta muuten en olisi luultavasti siitä tiennyt.
Parisen tuntia kestäneen kulkueen jälkeen lepotauko ennen illan ohjelmia.
Stora Scen
Ja ehdottomasti oma suosikkini, eli Housedraget! Heidän esityksensä löytyy täältä:
https://www.youtube.com/watch?v=cBgU8-fLuj0
Iltapalaa.
Sunnuntain aamupalalla kävi niin kova tuuli, että erään jäsenen kinkku lensi tuulen mukana tuolille. Aamupala muuten koostui leivistä ja sen päälle laitettavista asioista, cornflakeseista, filmjölkistä (piimän ja maidon välimuoto), mehuja, kahvia ja teetä!
Vika lava @ Trågårdsföreningen, kaksi tuntia esiintymiseemme.
Puiston kahvila muistutti enemmän kasvitieteellistä puutarhaa!
Valkosuklaaleivos. Oli hei pakko saada sokeria!
Vikat esiintyjät...
...uskalsivat myös pois lavalta!
Tietoisku: näitäkin voi syödä!
Paluumatka yliopistolta Jarlabergiin tuntui kestävän ikuisuuden. Onnekseni tapasin Slussenin pysäkillä Timon, (Satun kaveri, joka oli mm. synttäreilläni, risteilyllä sekä tuplatreffeillä!) joten bussin odottelu sujui onneksi nopeasti. Illalla en jaksanut tehdä kovinkaan paljoa - olo oli kaikkensa antanut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti